02.02.1999-28.8.2010
Terveystiedot: HD:A-A ED:0-0, silmät ok 5/2007
Koko: 67 cm n.46 kg
Kasvattaja: Satu & Kai Nurmela, Raisio
Brandi
Brandi oli Old Cobbler’s -kennelin B-pentueesta. B-pentueen emä oli ihastuttava Int Ch Strawberry, Miina, ja isänä Fin, S, Ch Drover’s Read My Lips, Esko, mittasuhteiltaan lammaskoira-ihannettani edustava uros. Pentueen sukutaulu oli varsin kansainvälinen yhdistelmä, isovanhemmat australialainen, jenkki, hollantilainen ja suomalainen.
Pentueessa oli 3 urospentua ja yksi narttu. Oman valinta oli lopulta aika helppo. Brandi oli oman tiensä kulkija jo pentuna.
Kasvuiässä Brandi oli todella tapaturma altis vipeltäjä. Ensimmäisenä kesänä mm. ampiaisen pisto nenään, oksa silmään ja venähdys liukkaalla nurmikolla juostessa.
Reilun vuoden iässä alkoi sairastelukierre, jonka pohjimmaiseksi syyksi paljastui aikanaan allergiat. Pahimpana oli varastopölypunkkiallergia. Ruokavaliolla ja siedätyksellä oireet pysyivät kurissa ja Bee vietti täysipainoista koiran elämää.
Brandi
Luonteeltaan Bee oli erittäin lempeä ja pitkämielinen. Ehkä sairastelulla oli osansa sen luonteen muovautumiseen. Onneksi Bee oli aina niin kiltti ja helppo potilas. Aina se tervehti yhtä iloisesti vakioeläinlääkäriämme Annaa ja henkilökuntaa Know-Hau eläinlääkäriasemalla. Allergikko koiran hoidossa luottoeläinlääkäri on kullanarvoinen asia!
Komeasta ulkomuodostaan huolimatta Bee ei ikinä ollut mikään näyttelytähti. Se aina suorastaan inhosi näyttelyitä. Sen motto tuntui olevan: ”Miksi juosta kehää ympäri kun kuitenkin tullaan samaan paikkaan takaisin seisomaan”. Ennen kehää se kuorsasi häkissään ja tuntui olevan unessa kehässäkin. Niinpä se ei elämänsä aikana ole osallistunut kovin moneen näyttelyyn, mutta on kuitenkin Fin MVA.
Brandi
Agility –kentällä meno oli aivan toista. Isoksi koiraksi Bee oli hämmästyttävän ketterä. Myös TOKOilu oli Been mieleistä puuhaa. Lampaiden paimennuksesta Bee ei olisi voinut olla vähempää kiinnostunut, kun kävimme sitä kerran kokeilemassa…
Kotona Been lempipuuhaa oli makoilla pihalla tarkkaillen tilan tapahtumia. Aina se oli kuitenkin valmis leikkituokioon Hiskin kanssa ja lähtemään pellolle mukaan tilan töihin.
Been kunto heikkeni loppukesästä 2010 ja takajalan imusuoniston tukos koitui lopulta akuutiksi lopetussyyksi elokuun lopulla 2010.
Tulemme ikävöimään aina Brandia, joka oli kasvattajansa sanoin suuri koira suurella sydämellä.More information coming soon.