Akun jälkeen perheeseen tuli puolivuotias Trapper’s Chapparal ”Pata”. Äidin mukaan se oli tullessaan kertakaikkisen surkea ilmestys. Likainen, laiha ja pelkäsi kaikkea ja kaikkia. Huolellisella sosiaalistamisella koira kuitenkin vähitellen alkoi voida paremmin, oppi sisäsiistiksi ja pääsi pahimmista peloistaan. Valitettavasti koirasta jouduttiin luopumaan. Aikanaan siitä tuli valiokin, mutta sen myöhempi elämäntarina ei ollut kovinkaan onnellinen.